Säännöt

1. YLEINEN PÄÄTÖKSENTEKO

1§ Osakaskunnan nimi

Jaalan-Palojärven osakaskunta.

2 § Kotipaikka

Jaalan kunta

3 § Yhteinen alue

Jaalan kunnan Jaalan-Palojärven osakaskunnan yhteinen vesialue. Vesialue on muodostettu yhdistämällä seuraavat yhteiset vesialueet :
Tuohilampi RN:o 163-406-876-1, v. 1939 rekisteröidyssä vesialueen jaossa tilojen 2:7, 2:10-12, 2:17, 2:25-27 ja 2:30-32 yhteiseksi jätetty lampi
Lanski ja Vähä-Koiralampi RN:o 163-406-876-2, v. 1939 rekisteröidyssä vesialueen jaossa tilojen 3:11, 17:1-3 yhteiseksi jätetyt lammet
Tervalampi RN:o 163-406-876-3, v.1939 rekisteröidyssä vesialueen jaossa tilojen 5:4 ja 18:1-2 yhteiseksi jätetty lampi
Karhulampi ja Valkialampi RN:o 163-406-876-4, v.1939 rekisteröidyssä vesialueen jaossa tilojen 11:8, 16:1-7 yhteiseksi jätetyt lammet
Yhteiset kosket RN:o 163-876-3-0, v.1939 rekisteröidyssä vesialueen jaossa erotettu Jaalan ja Palojärven kylien yhteiseksi
Yhteinen vesialue (rauhoituspiirit) RN:o 163-876-4-0, v.1939 rekisteröidyssä vesialueen jaossa erotettu Jaalan ja Palojärven kylien yhteiseksi
Yhteinen vesialue RN:o 163-876-5-0, v.1939 rekisteröidyssä vesialueen jaossa erotettu Jaalan kylän (ei tilat 2:7, 10:27, 10:39 ja 12:50-51) ja Palojärven kylän (ei tila 1:22) yhteiseksi

Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on 163-876-6-0.

Osakaskunnan yhteiseen vesialueeseen kuuluvat myös vesialueella mahdollisesti olevat jakamattomat yhteiset saaret ja vesijättöalueet, jotka kiinteistörekisterin ja kiinteistörekisterikartan mukaan sisältyvät ko. vesialueeseen.

4 § Sääntöjen soveltamisala

Osakaskunta noudattaa näitä sääntöjä. Jos asiassa ei näissä säännöissä ole säännöksiä, on noudatettava yhteisaluelain (758/1989/muutettu 556/1995/muutettu 686/2000) säännöksiä.

Osakaskunta toimii myös kalastuslaissa (286/1982) tarkoitettuna kalastuskuntana.

5 § Osakaskunnan kokous

Osakaskunnan päättävä elin on osakaskunnan kokous.

Kokouksen kutsuu koolle hoitokunta.

Kokouksessa saadaan päättää vain niistä asioista, jotka kokouskutsussa on mainittu.

Kokous järjestäytyy valitsemalla itselleen puheenjohtajan. Valinnan jälkeen laaditaan läsnä olevista osakkaista äänestysluettelo, joka läsnä olevien osakkaiden enemmistön on hyväksyttävä.

Äänestysluettelon hyväksymisen jälkeen valitaan kokoukselle sihteeri, yksi pöytäkirjan tarkastaja ja yksi ääntenlaskija.

6 § Osakaskunnan varsinainen kokous

Kokous on pidettävä vuosittain huhtikuun loppuun mennessä.

Kokouksessa on käsiteltävä edellä 5 § : ssä mainittujen asioiden lisäksi seuraavat asiat:

1. Esitetään hoitokunnan kertomus edelliseltä toimintavuodelta
2. Esitetään edellisen vuoden tilit ja tilintarkastajain lausunto tilien ja hallinnon hoidosta
3. Päätetään tilipäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hoitokunnalle ja vastuullisille toimihenkilöille
4. Tehdään näiden sääntöjen 14 – 16 §:ssä tarkoitetut päätökset
5. Päätetään KalL:n 89 a § : n ja 91 § :n mukaisten omistajakorvausten/viehelupatulojen käytöstä
6. Hyväksytään osakaskunnalle tulo- ja menoarvio kuluvaksi/tulevaksi vuodeksi
7. Päätetään hoitokunnan jäsenten, tilintarkastajain, kokousedustajien ja muiden toimihenkilöiden palkkiot
8. Valitaan hoitokunnan jäsenet sekä heille varamiehet. Lisäksi valitaan hoitokunnan kokouksen koollekutsuja
9. Valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet tarkastamaan tulevan toimintavuoden hallintoa ja tilejä
10. Valitaan osakaskunnan edustaja ja hänelle varamies kalastusalueen kokouksiin
11. Tehdään päätökset osakaskunnan alueiden myyntiin tai vuokraukseen tai muuhun luovutukseen liittyvissä asioissa
12. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

7 § Osakaskunnan kokouskutsu ja muut tiedoksiannot

1. Kokouskutsut
Osakkaat kutsutaan kokoukseen kokouskutsulla, joka julkaistaan paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta. Kutsu postitetaan samassa ajassa kaikille niille osakkaille, jotka ovat sitä hoitokunnalta pyytäneet ja ilmoittaneet tätä varten osoitteensa.

2. Muut tiedonannot
Muut tiedonannot annetaan kuten edellä on sanottu kokouskutsusta, ellei asian laatu edellytä kirjeitse lähettämistä.

8§ Hoitokunta

Hoitokunnan tehtävänä on huolehtia
1. Osakaskunnan päätösten valmistelusta
2. Päätösten täytäntöönpanosta
3. Muusta käytännön toiminnasta

Hoitokunnan muodostavat kuusi (6) jäsentä, joilla kullakin tulee olla henkilökohtainen varamies. Hoitokunnan jäsenet ja varamiehet valitaan osakaskunnan varsinaisessa kokouksessa vuodeksi kerrallaan.

Hoitokunta valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan.

Hoitokunta on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä tai heidän henkilökohtaiset varamiehet ovat saapuvilla.

9 § Osakaskunnan nimen kirjoitus

Nimen kirjoittavat hoitokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

10 § Osakasmaksujen perusteet

Yhteisen alueen käyttöä tai hoitoa taikka osakaskunnan muita tarpeellisia menoja varten voidaan osakkaiden maksettavaksi määrätä maksuja, joiden perusteena on kunkin osakkaan osuuden suuruus.

11 § Hallinnon ja tilien tarkastus

Osakaskunnan hallinnon ja tilien tarkastamiseksi osakaskunnalla on kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa. Tilintarkastajat ja varatilintarkastajat valitaan osakaskunnan varsinaisessa kokouksessa vuodeksi kerrallaan.

12 § Tilikausi

Osakaskunnan tilikausi on kalenterivuosi. Osakaskunnan tilit, selostus toiminnasta ja muut tarvittavat asiakirjat on annettava tilintarkastajille ennen helmikuun loppua. Tilintarkastajien on annettava kertomuksensa hoitokunnalle ennen maaliskuun loppua.

2. KALASTUS

13 § Kalastuksen harjoittaminen

Osakaskunnan kalavedessä harjoitetaan kalastusta kalastuslaissa ja sen nojalla säädetyllä sekä tarkemmin näissä säännöissä määrätyllä ja osakaskunnan kokouksen päättämällä tavalla.

14 § Kalastuksen järjestäminen ja kalakantojen hoito

Osakaskunnan tehtävänä on järjestää alueellaan kalastuksen harjoittaminen ja kalakannan hoito siten, että osakaskunnan alueella pyritään mahdollisimman suureen vesialueen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon.

Osakaskunta päättää kokouksessaan yhteisen vesialueen kalastuksen järjestämisestä ja kalaveden hoitotoimenpiteistä sekä tarvittaessa kalastuksen ohjaamisesta, rajoittamisesta tai kieltämisestä. Näitä päätöksiä tehtäessä on, sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on määrätty, tarpeen mukaan otettava huomioon, mitä kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa sekä kokouspäätöksissä on kalavarojen hoitoa ja käyttöä koskevista asioista esitetty.

15 § Pyydysyksiköt ja muulla perusteella määräytyvä kalastusoikeus

Oikeus osakaskunnalle kuuluvan yhteisen vesialueen käyttöön määräytyy pyydysyksikköjen perusteella siten, että vesialueella käytettyjen pyydysyksiköiden kokonaismäärä on enintään 5600 pyydysyksikköä. Lisäksi osakaskunta voi kokouksessaan päättää jäljempänä mainittujen lupien myynnistä. Eri pyydyksiä kohti lasketaan pyydysten yksikköarvot seuraavasti:

Pyydys Yksikköä

Nuotta 30
Rysä (> 1,5 m) 3
Verkko (>1,8 m x 30 m) 2
Pitkäsiima (100 koukkua) 10
Harjuslautta 1
Katiska 1
Rysä (< 1,5 m) 1
Verkko (0-1.8 m x 30 m) 1
Isku-/syöttikoukut (10 kpl) 1
Rapumerta (1 kpl) 1

Satunnaisesti käytettävien pyydysten tai pyyntivälineiden, joilla kalaveden tuoton talteenoton kannalta on vähäinen merkitys (esim. uistin), yksiköinnistä tehdään päätös tarvittaessa.

1) Osakkaiden kesken jaetaan 4000 pyydysyksikköä. Jako suoritetaan kunkin osakkaan vesialueosuuden mukaan tasoittamalla murto-osat lähinnä suuremmaksi kokonaisluvuksi. Jaon perusteena käytetään kiinteistöjen yhteistä vesialueosuuslukua. Osakaskunnan kokouksen päätöksellä osakkaiden pyydysyksiköt voidaan jakaa muun perusteen mukaan (Yhteisaluelaki 15 §). Osakaskunta voi periä osakaskunnan yhteisellä vesialueelta kalastavilta osakkailta pyydysten yksiköintiin perustuvan maksun, jonka suuruus määrätään osakaskunnan kokouksessa.

2) Kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuvien (KL 9.1 §) kotitarve- ja virkistyskalastusta varten varataan 1000 pyydysyksikköä.

3) Ammattimaisesti harjoitettavaa kalastusta, pienosakkaiden lisäyksiköiksi, hoitokalastuksen ja muita erikoislupa varten varataan 600 pyydysyksikköä.

16 § Pyydysten merkitseminen ja saalistietojen ilmoittaminen

Osakaskunta päättää kokouksessaan siitä, millä tavalla yhteisellä vesialueella kalastuksessa käytettävät pyydykset tulee merkitä.

17 § Päätösten voimassaolo

Ellei kokouspäätöksessä toisin määrätä, on 14-16 pykälissä tarkoitettu päätös voimassa toistaiseksi.

18 § Kalastusoikeuden vuokraaminen ja muu luovuttaminen

Osakkaalla on oikeus ilman muiden osakkaiden suostumusta antaa toiselle luvan vastikkeetta tai vastiketta vastaan käyttää hänelle yhteisellä vesialueella kuuluvaa kalastusoikeuttaan. Luovutuksesta on ilmoitettava hoitokunnalle.

Oikeus kalastaa osakaskunnan yhteisellä vesialueella voidaan antaa vuokralle osakaskunnan kokouksen päätöksellä. Mikäli vuokraaminen tehdään viittä vuotta pidemmäksi ajaksi päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistöpäätös (Yhteisaluelaki 15§).

Osakkaan 1 momentin mukainen luovutus ei kuitenkaan estä osakaskuntaa tekemästä kalastusoikeutta koskevaa vuokrasopimusta.

3. SÄÄNTÖJEN VAHVISTAMINEN

Osakaskunta on kokouksessaan 17.9 2003 hyväksynyt yhteisen vesialueen hallintoa ja hoitoa varten edellä mainitut säännöt. Säännöt alistetaan Kaakkois–Suomen TE – keskuksen hyväksyttäväksi (Yhteisaluelaki 18§).